Vaaliteemat
Päihde ja mielenterveyspalvelut
Päihde- ja mielenterveyspalvelut on toteutettava niin, että ne toimivat ns. yhden luukun periaatteella. Ihmistä kuin ihmistä pitää hoitaa kokonaisuutena. Esimerkiksi päihdeongelma ei saa olla este mielenterveyspalveluiden piiriin pääsemisessä. Päihderiippuvuus on sairaus, siinä missä vaikkapa verenpainetautikin.
Ensihoidon taustan omaavana, haluan myös saada Keski-Suomeen mielenterveysambulanssin. Tätähän on jo aiemmin pilotoitu Helsingissä ja Pirkanmaalla, ja tulokset olivat erittäin lupaavia. Joka vuosi mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot, eläkkeet yms. maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle yli 11 miljardia euroa, joten uskallan väittää, että meillä ei ole varaa jättää hoitamatta tätä asiaa. Huolehditaan siitä, että Keski-Suomi on edelläkävijä mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottamisessa.
Hallinnon ja byrokratian keventäminen
Hyvinvointialueella päättyi juuri hiljattain yt-neuvottelut, jotka koskivat esihenkilö- ja päällikkötason tehtäviä. Meidän tulee kuitenkin tulevaisuudessa karsia entistä enemmän ns. väliportaan johtajia. Tällä hetkellä esimerkiksi koti- ja asumispalveluiden puolella pyritään pääsemään tilanteeseen, jossa yhdellä lähiesihenkilöllä olisi n. 30 alaista. Tämä tarkoittaa sitä, että monessa paikassa, joskaan ei kaikissa, yksi esihenkilö johtaa useampaa yksikköä samanaikaisesti.
Tulevan aluevaltuuston tulee tehdä linjaus, jossa jokaisella yksiköllä on oma lähiesihenkilö, ja väliportaan johtajien määrää taas karsitaan. Kun minä esimerkiksi kysyin esihenkilöltäni, että jatketaanko minun määräaikaista sopimustani, hän ei voinut tehdä päätöstä, ennen kuin oli saanut luvan omalta pomoltaan. Vastaavanlailla moni muukin päätös on tuntunut siltä, että se on pitänyt viedä aina ylimille johtaja-tasoille asti, ennen kuin päätös on saatu. Oma esihenkilöni oli kyllä johtajana ja pomona oikein hyvä ja mukava, mutta minua ihmetyttää, että miksei päätöksentekoa anneta lähiesihenkilöiden käsiin, nykyistä enemmän.
Eli, kevennetään ns. väliportaiden johtajien määrää, ja annetaan lisää valtaa yksiköiden lähiesihenkilöille. Samalla poistuu turhaa byrokratiaa, kun jokaista päätöstä ei tarvitse hyväksyttää joka tasolla erikseen.
Hyvinvointialueen ylimpien johtajien viroista taas tulee tehdä määräaikaisia, esimerkiksi 4 vuoden mittaisia, jotta kenellekään ei tule niin sanotusti liian mukavat oltavat. Jos johtaja hoitaa työnsä hyvin, voidaan hänet hyvin palkata uudestaan virkaan. Määräaikaisuuden ideana onkin juuri se, että jos johtaja ei suoriudu työstään riittävän hyvin, hänen tilalleen voidaan palkata uusi ihminen, kun määräaikaisuus loppuu.
Talous kuntoon
Olisi tietysti hirvittävän kiva, kun voisi lupailla vaalien alla paljon palveluita kaikille, mutta valitettavasti se ei ole realismia. Hyvinvointialueemme talous on ollut alijäämäinen koko sen lyhyen historian ajan, ja uusi valtuusto joutuu jatkamaan talouden sopeuttamista. Enempää sosiaali- ja terveyspalveluita meillä ei ole juurikaan varaa leikata, mutta voimme saada säästöä vähentämällä kuluja hallinosta (kts. edellinen vaaliteema), parantamalla sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista (lisää ammattilaisten pysyvyyttä) ja lisäämällä tekoälypohjaisia ratkaisuja (vapauttaa hoitajien ja lääkärien aikaa hoitotyöhön) sekä yhteisöllisen asumisen paikkamäärää (keventää kotihoidon kuormaa).
Olen itse toiminut noin vuoden ajan yhteisöllisen asumisyksikön palveluvastaavana (yksikön johtaja) ja olen vakuuttunut, että se on yksi hyvistä ratkaisuista siihen, että saadaan lisää asumispaikkoja iäkkäille ihmisille. Yhteisöllisen asumisen tuottaminen on hyvinvointialueelle huomattavasti halvempaa, kuin ympärivuorokautisen hoivan tuottaminen. Lisäksi yhteisöllinen asuminen tarjoaa paljon sellaista, mihin ei kotona ole mahdollisuutta. Ruoka syödään yhteisessä tilassa muiden asukkaiden kanssa, päivittäin on tarjolla viriketoimintaa (kuten bingoa, askartelua, leivontaa yms.) yhdessä muiden asukkaiden kanssa, oman asunnon saa sisustaa juuri niin kuin haluaa ja hoitohenkilökuntaa on paikalla päivisin ja öisin apua saa tarvittaessa paikalle turvarannekkeella.
Kun nyt tsemppaamme ja laitamme hyvinvointialueen talouden kuntoon, on hyvinvointialueemme kestävällä pohjalla.